Olen kulkenut pitkän tien opetellessani rentoa suhtautumista ruokaan. Syöminen ei ole ollut minulle aina helppoa ja se on joskus tuottanut suurtakin päänvaivaa, ahdistusta ja stressiä.
Tuntuuko tutulta?
Nykyään ajatusmaailmani on muuttunut hurjasti ja pystyn ihan eri tavalla nauttimaan ruoasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö voisi pysyä samalla hyvässä kunnossa – päin vastoin. Kehonkoostumukseni on muokkaantunut hiljalleen vain rasvattomampaan suuntaan.
Lue lisää: Näin pudotin rasvaprosenttini 20% –> 13,7% pudottamatta kiloakaan painoa.
Tästä artikkelista löydät vinkkejä, joiden avulla sinäkin voit onnistua päästämään irti ruokailutilanteiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja stressistä. Haluan jakaa sinulle elämäni aikana oppimiani asioita. Näiden vinkkien avulla sinulla on mahdollisuus oppia nautimaan ruoasta sekä herkuttelemaan ilman huonoa omaatuntoa.
Miten opetella suhtautumaan rennommin ruokaan ja syömiseen?
Ensimmäiseksi haluan sanoa sinulle, että ymmärrän hyvin ajatuksiasi. Et ole ainut, joka stressaantuu (tai on joskus stressaantunut) erilaisista ruokailutilanteista. Monet kaltaisesi pohtivat päänsä pyörälle miettiessään, miten selviävät kunnialla viikonloppujen juhlameiningeistä..
Juttelen näistä asioista myös tasaisin väliajoin valmennettavieni kanssa. Minulta kysytään usein muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Minulla on tulossa ystäväni hääjuhlat ensi kuussa – miten onnistun nauttimaan juhlista ilman, että vaakalukema nousee?
- Pitäisikö minun keventää ruokavaliotani seuraavana/seuraavina päivänä, jos edellisenä päivänä meni ruokailu ”överiksi” ja näin tasoittaa tilannetta?
- Mitä teen, kun puolisoni haluaa ostaa aina viikonloppuisin herkkuja, mutta minä haluaisin onnistua painonpudotusprojektissani?
Kerron sinulle nyt tarkkaan varjellun salaisuuden: ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Yhdet, kahdet tai kolmetkaan juhlat eivät estä sinua saavuttamasta tavoitteitasi painonpudotuksen suhteen.
Olet ehkä kuullut sanonnan: ”Sillä ei ole väliä, mitä syöt joulun ja uuden vuoden välissä. Merkitystä on sillä, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välissä”. Lauseessa on kyllä perää (tosin itse en lähtisi liioittelemaan suklaan ja piparkakkujen kanssa myöskään välipäivinä).
On kuitenkin hyvä miettiä, miten syöt suurimman osan vuodesta. Kun syöt n. 80% vuoden kaikista ruoista fiksusti, mahtuu mukaan oikein hyvin niitä juhlapyhien herkutteluhetkiä. Eikä se silloin haittaa, vaikka joskus menisi vähän ”överiksikin”.
Voit siis ottaa huoleti juhannusaattona sekä lapsen syntymäpäivillä – kokonaisuus ratkaisee.
Pahin virhe on lähteä keventämään ruokailua liikaa herkkupäivän jälkeen
Jos kevennät ruokailuasi liiaksi, kostautuu tämä helposti hallitsemattomana herkkuhimona. Ja silloin homma karkaa helposti lapasesta. Tätä seuraa uusi kevennys ja ikävä oravanpyörä on valmis.
Vaikka siis joskus tulisikin nautittua herkkuja vähän isommallakin kädellä, älä rankaise itseäsi siitä. Et voi asialle enää kuitenkaan mitään, niin mitä sitä enää huonoa omaatuntoa siitä potemaan.
Parempi tapa onkin palata terveyttä edistävään, monipuoliseen ja ravitsevaan ruokavalioon sekä syödä riittävästi seuraavana päivänä, jolloin herkuttelu ei jää päälle.
Mitä tehdä, kun puoliso haluaa ostaa viikonloppuisin herkkuja, mutta sinä haluaisit pudottaa painoasi?
Koetko sinä vaikeaksi olla syömättä herkkuja, jos puolisosi kantaa niitä kotiin viikonloppuisin?
On totta, ettei se painonpudotusta monelle helpommaksi tee, jos tarjolla on tasaisin väliajoin omia lempparinameja. Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa siitä, syötkö niitä herkkuja vai et.
Olen itse huomannut, että tärkeintä on päättää etukäteen olla syömättä (jos niitä ei todella halua syödä). Sitten vain puret hammasta ja pysyt päätöksessäsi.
Jos omista päätöksistään lipsuu kerran, on se helpompaa myös seuraavalla kerralla. Siksi kannattaa pitää kiinni päätöksistään.
Ei ole puolisosi vika, jos sinä et pysty pitämään kättäsi erossa karkkipussista.
Pyri irtautumaan siitä, mitä joku muu tekee – mieti, tekeekö sinun oikeasti mieli herkutella?
Puolisosi herkuttelee sohvalla lauantai-iltana lempiherkuillaan. Sinä puolestaan kamppailet oman mielesi kanssa siitä, nappaisitko pussista muutaman namin vai pysyisitkö tiukasti ”ruodussa”.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa pohtia – tekeekö sinun oikeasti juuri niitä herkkuja mieli?
Jos herkkuja on tarjolla, niitä on helppo syödä. Oli ne sitten omia lemppariherkkuja tai ei. Jos puoliso herkuttelee, se ei kuitenkaan tarkoita, että sinunkin pitäisi. Toisaalta – kuka sanoo, ettet voisi herkutella silloin, kun puolisosi ei herkuttele?
Kannattaa siis aina pohtia, tekeekö sinun niitä herkkuja oikeasti mieli? Vai syötkö niitä vain sen takia, että joku muukin syö?
Jos sinun oikeasti tekee mieli herkutella, niin herkuttele – ja tee se hyvällä omalla tunnolla
Jos sinun OIKEASTI tekee mieli herkutella, niin sitten kannustan herkuttelemaan. Ei sen elämän tarvitse olla pelkkää kanaa ja parsakaalia, vaikka tavoitteena olisi painonpudotus ja kiinteytyminen. Ei projektisi yhteen karkkipussiin, herkkujäätelöön tai suklaakakkupalaan kaadu. Kuten mainitsin alussa – kokonaisuus ratkaisee.
Silloin kuin herkuttelet, valitse niitä itsellesi kaikkein mieluisimpia herkkuja ja ennen kaikkea – muista syödä ne hyvällä omalla tunnolla. Eikö se pointti siitä herkuttelusta ja nautiskelusta katoa, jos siitä sitten jälkikäteen tulee mielipahaa? On muutenkin turhaa stressata jälkikäteen niistä herkuista, mitkä jo upposivat suusta alas, koska – noh, meni jo.
Et voi siihen kuitenkaan enää jälkikäteen vaikuttaa, joten turhaa siitä on alkaa stressaamaan. Kannattaa aina keskittyä siihen mihin PYSTYT itse vaikuttamaan – niin ravinto, kuin treeniasioissakin.
Jos sairastut flunssaan etkä pääse treenaamaan – et voi sille mitään. Turhaa sitä on kuitenkaan alkaa murehtimaan, koska ei se murehtiminen sinua treenikuntoon saa, vai saako? Sama se on herkuttelussa – voit tehdä päätöksen siinä vaiheessa, kun kätesi on sielä karkkipussissa (syötkö vai etkö), mutta jos se karkki on jo sielä ruoansulatuskanavassa, niin sitten se on siellä. Piste.
Omaa ajatusmaailmaa tulee työstää vähitellen – anna itsellesi aikaa muutokseen
Vaikka järki sanoisi, ettei ruoasta ja syömisestä tarvitsisi stressata, on mieli kuitenkin usein toista mieltä. Stressikäyrät tuppaavat nousemaan aina, jos/kun herkuttelu lähti lapasesta tai jos tuli lipsuttua ohi ruokavaliosta.
Ensimmäinen askel on tiedostaa, millaisissa tilanteissa stressikäyrät alkavat nousemaan. Kun osaat varautua näihin tilanteisiin ennalta, on niissä (jatkossa) helpompi toimia halutulla tavalla.
Viimeinen asia, mitä sinun kannattaa tehdä – on stressata siitä, ettet osaa olla stressaamatta syömisestä. Niimpä. Kun sekin tuntuu monilla nostavat niitä stressileveleitä ylöspäin, kun nyt ”vieläkään ei pysty nauttimaan siitä perheen kanssa nautitusta jäätelöpallosta kuumana kesäpäivänä..”.
Järki käteen ja kalorilaskurit sivuun, sillä…
Hyvinvointi ei koostu vain terveellisestä ruokavaliosta, vaan myös sosiaalisista suhteista ja arjen nautinnoista
Kannattaa miettiä, toisiko se läheisten kanssa syöty kakkupala kuitenkin enemmän hyvinvointia, kuin siitä kieltäytyminen?
Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ruoan tuoma stressi on huomattavasti pahempi vaihtoehto terveydelle, kuin se yhden munkkirinkilän syöminen. Ja toisaalta, jos ei yhtään tee mieli vappuna syödä munkkia, onko sitä pakko syödä? Vain koska on vappu? Mitä jos ei edes tykkää erityisesti munkista?
Mielestäni ei ole kenenkään muun kuin sinun asiasi, syötkö jotain vai et. On sinun päätöksesi syödä tai olla syömättä. Tiedän, että se saattaa herättää kysymyksiä ja ihmettelyä. Olet ehkä kuullut vastaavia lauseita, kuten ”eihän sinun tarvitse laihdutaa, kun olet jo valmiiksi hyvässä kunnossa..” tai ”kyllä sinä nyt yhden kakkupalan voit ottaa..” jne.
Jos syöminen tai syömättä jättäminen herättää ihmettelyä tai kysymyksiä ympärilläsi, paras tapa on koittaa olla itse nostamatta asiasta meteliä (jos vain mahdollista). Kun asiasta ei tee numeroa, niin voi olla, ettei kukaan edes tajua ettet maistanutkaan ihan jokaista laatua, jota ruokapöydässä oli tarjolla.
Eikö puolisosi tue sinua terveellisempien ruokailutottumuksien opettelussa?
Puolison ruokailutottumuksiin ei liikaa kannata alkaa puuttumaan (ellei halua perheriitaa aikaiseksi), mutta näistä asioista voi ja kannattaakin keskustella yhdessä. Jos toinen haluaa pysyä vanhoissa tavoissaan, pysyköön. Se, että sinä haluat panostaa omaan terveyteesi, hyvinvointiisi ja tavoitteisiisi, ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma toiselle – päin vastoin.
Voit reippaasti pyytää tukea ja tsemppiä sinun tavoitteidesi saavuttamiseen, koska todennäköisesti se tuo kuitenkin enemmän hyviä asioita parisuhteeseen kuin ”huonoja”. Toisaalta voit kysyä, voisitko itse tukea puolisoasi jossain hänelle tärkeässä asiassa?
Yksi hyvä vinkki herkkuhimojen vähentämiseen on ”piilottaa” kaikki kotona olevat herkut näkyvistä. Poissa silmistä – poissa mielestä. Voit esimerkiksi pyytää puolisoasi piilottamaan herkut johonkin, mistä et löydä niitä.
Omalla kohdalla on käynyt joskus niin, että superherkullinen After Eight -paketti löytyi vasta muuton yhteydessä vaatekaapin päältä, heh.
Pidä tavoitteesi mielessä
Kyllä minäkin tarkempi olen ruokailuissani silloin, kun vedän painoa kilpailuihin. Pyrin kuitenkin silloinkin olemaan stressaamatta asiasta liikaa. Teen vain sen, mitä täytyy.
Jos kuitenkin tavoitteenasi on terveellisempi elämäntapa, hyvinvoinnin edistäminen tai pysyvä painonpudotus – yksi kakkupala ei estä sinua saavuttamasta tavoitettasi.
Toki myös lähtötilanne vaikuttaa paljon siihen, miten paljon herkuttelu kroppaasi vaikuttaa. Jos olet jo valmiiksi hyvässä kunnossa, vaatii rasvaprosentin pienentäminen tiukmpaa kuria, kuin painon pudottaminen ylipainoisena.
Lue myös: 7 Ravintoperiaatetta, joiden avulla pysyn hyvässä kunnossa
Photo by Lisa Fotios from Pexels
